Venäläinen aamiainen

 

Venäjällä aamiaista pidetään yhtenä päivän tärkeimmistä aterioista. Aamiainen on yleensä täyttävä ja voi pitää sisällään esimerkiksi blinejä, mustaa leipää, paistettuja kananmunia tai etikkakurkkuja. Lapsille tarjotaan yleensä "kashaa" eli venäläistä puuroa. Aamiainen on melko tuhti. Venäläisessä hotellissa aamiaista ei välttämättä tarjota noutopöydästä. Varsinkin jos asiakkaita on vähän, tarjoilijat kantavat leikkeleet, puuron tai munakkaan ja lopuksi kahvin ja leivonnaiset vieraan eteen omina ruokalajeinaan.

Venäläiset syövät paljon piirakoita.

•Suolaiset piirakat saattavat korvata varsinaisen aterian. Täytteenä voi olla kaalia, sieniä, lihaa tai sipulia

  kaalipiirakka

•Makeita piirakoita nautitaan usein teen kanssa. Niiden sisältä voi löytyä omenaa, aprikoosia, luumua tai rahkaa.

Suomalainen ruokakulttuuri

Suomalainen ruokakulttuuri on laaja-alainen, omaleimainen ja elävä kokonaisuus.
Se, mitä ja miten Suomessa syödään, kertoo suomalaisesta luonnosta, yhteiskunnasta, historiasta, identiteetistä ja kulttuurista.

Suomessa on pääasiassa läntinen ja itäinen ruokaperinne. Tämän jaon juuret ovat varhaisempaa historiaa kuin valtakunnalliset yhteydet Ruotsiin tai Venäjään. Länsi-Suomessa ruuat kypsennettiin ennen usein keittämällä. Länsisuomalainen arkileipä oli kuivaa hapanleipää ja sitä leivottiin vain kaksi kertaa vuodessa suuret määrät. Leivät säilytettiin vartaissa katon rajassa tai erillisessä leipäaitassa.

Yhteys läntiseen ruokavirtauksiin näkyy nykyäänkin muun muassa kalojen suolaamisena, oluen valmistuksen tekniikoissa ja juuston valmistuksessa. Perinteinen joulupöytä  heijastaa läntistä keskiaikaista pitopöytää. Ruotsin kanssa yhteisiä ruokalajeja on runsaasti: hernekeitto, pannukakku, lihapullat, laskiaispullat jne.

 Itä-Suomessa leipää leivottiin viikoittain ja uuneissa kypsyivät myös laatikot, padat, piirakat ja kukot. Myös hapattaminen oli suosittu itäinen ruuanvalmistustapa ja sitä hyödynnettiin myös leivän teossa. Idän vaikutteita ruuassamme ovat muun muassa sienet ja koko perinteinen pääsiäistarjoilu, karjalanpaistista ja -piirakoista puhumattakaan.

Puhdasta ruokaa
Puhdas ja luonnonmukainen ruoka nähdään yhtenä tärkeimmistä ruokakulttuurin rakennuspalikoista. Valmisruoat ja muut pikaruoat eivät kuulu vastaajien mielestä suomalaiseen ruokakulttuuriin yhtä paljon kuin vuonna 2008. Naiset liittävät terveellisyyden ja kotimaisten raaka-aineiden käytön useammin osaksi suomalaista ruokakulttuuria kuin miehet. Lähiruoka mainitaan 10 prosentissa vastauksista, kun vuonna 2008 sen mainitsi vain 3 prosenttia vastaajista.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry määrittelee suomalaiseksi ruoan, joka on tuotettu Suomessa. Kaikkia suomalaisen elintarviketeollisuuden käyttämiä raaka-aineita ei kuitenkaan tuoteta täällä tai niitä ei tuoteta riittävästi kattamaan kotimaista kulutusta. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta toivoo, että tuontiraaka-aineita käytettäessä se kerrottaisiin kuluttajalle selvästi eikä sorruttaisi ”sini-valkopesuun”.
– Jos elintarvikkeella on suomalainen nimi ja brändi, niin kuluttajat olettavat helposti, että se on tehty suomalaisista raaka-aineista Suomessa. Käytännössä ihmiset todennäköisesti kuvittelevat syövänsä suomalaisemmin kuin tosiasiassa syövät, hän pohtii.
MTK korostaa alkuperätietoa myös lähiruoan määritelmässään: lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä ja tuottaja ovat tiedossa. Syväniemen mukaan olennaista on se, että kuluttaja saa tietää, missä ja miten lähiruoka on tuotettu.


                                                                    Lähteet
http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu
http://www.peda.net/veraja/jko/kipina/ruoka/kulttuuri

Maakuntaruoat . Uusimaa

UUSIMAA

 

Uusimaa (ruots. Nyland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

 

Uusimaa on varsinainen makujen sulatusuuni. Läheiset yhteydet ja jatkuva muuttovirta muualta Suomesta ovat tuoneet alueelle monipuolisesti vaikutteita muiden maakuntien ruokakulttuurista. Pääkaupungin kautta ovat uutuudet saapuneet myös muualle maahan, ja niin Uusimaa on muovannut koko Suomen ruokakulttuuria.

 

MEREN LÄHEISYYS LÖI LEIMANSA

 

Pitkä kesä ja edullinen meri-ilmasto ovat lyöneet leimansa Uudenmaan ruokakulttuuriin. Meri on mahdollistanut yhteydet etelään ja itään ja tarjonnut rannikkoseudulla kalaa päivittäiseen ruokaan.

 

Uudellamaalla on perinteisesti käytetty monenlaisia kaloja: silakkaa, kilohailia, kuoretta, nahkiaista, haukea, ahventa, siikaa ja lohta. Ennen kalaa säilöttiin kuivaamalla, suolaamalla tai hapattamalla. Nykyään tuoretta kalaa voi hakea toreilta ja kauppojen kalatiskeiltä.

 

VAHVA KAHVILAKULTTUURI

 

Kun Helsingistä tuli maamme pääkaupunki, alkoi alueen ravintola- ja kahvilaelämä kehittyä. Myös konditoriat saavuttivat suosiota kahvin ja makeiden herkkujen ystävien keskuudessa.

 

Itä-Uudellamaalla on vahva konditoria- ja kahvilaperinne vaalittavanaan. Porvoon konditorioissa tarjottiin jo 1800-luvulla Aleksanterinleivoksia. Muita herkkuja olivat Mazariinit, Napoleoninleivokset, tuulihatut ja erilaiset Runebergintortut. Hiekkakakut ja kinuskitortut ovat myös Itä-Uudenmaan perinteisiä leivonnaisia.

 Alkuruoka.

 

Menu

 

Inkoonpuuro

Muna-riisipasteija

 

Silakkapihvit

Perunapinaattisose

Tillivoi

Porkkanat

 

Runebergintortut

Inkoonpuuro

 

2 litraa perunoita

1 1/2 litraa vettä

1 tl suolaa

4-6 dl karkeita ruisjauhoja

 

Kuori ja paloittele perunat.

Kiehauta vesi, lisää perunat ja suola ja keitä perunat pehmeiksi.

Kaada keitinvesi talteen.

Soseuta perunat ja lisää keitinvettä.

Kiehauta ja sekoita mukaan ruisjauhot. Hauduta puuroa alhaisella lämmöllä ½-1 tuntia. Sekoita silloin tällöin.

Tarjoile vastakeitettynä voisilmän ja maidon kera. Kylmä puuro on hyvää paistettuna.

 

 

Muna-riisipasteijat 15 kappaletta

 

Pasteijat ovat leivonnaisia, jotka valmistetaan voitaikinasta ja täytetään useimmiten tahnamaisella suolaisella täytteellä. Taikina kaulitaan ohueksi, jonka jälkeen sen sisälle voidaan laittaa täytettä, kuten esimerkiksi lihaa tai kalaa.

 

Pasteijoita myydään useimmiten päivittäistavarakaupoissa olevin leipomoketjun itsepalvelutiskistä ja pakasteina.

 

Perunataikina

200 g eilistä perunamuusia     

150 g jyttejauhoja     

Sekoita keskenään ja laita jääkaappiin kylmenemään.

Kauli levyksi, ota muotilla pohjia ja täytä mieleiseksi makeaa tai suolaista.

Täyte

2 keitettyä kananmunaa

2 dl kypsää pitkäjyväistä riisiä

200g valkosipulilla maustettua tuorejuustoa

3 rkl hienonnettua tilliä

ripaus suolaa

ripaus rouhittua mustapippuria

Ohjeet

Kauli sulanut taikinalevy reilun puolen sentin paksuiseksi. Painele muotilla tai lasilla taikinakiekkoja (halkaisijaltaan 9–10 cm). Kuori ja murskaa munat haarukalla kulhossa. Sekoita joukkoon loput täytteen aineet. Sekoita tasaiseksi. Jaa täytettä taikinakiekoille. Kostuta kiekon reunat vedellä ja käännä kaksin kerroin. Painele reunat huolella kiinni. Nosta pasteijat leivinpaperilla vuoratulle uunipelille ja paista 225-asteissa uunissa 15–18 minuuttia.

 

 Silakkapihvit  4 annosta

  600 g  silakkafileitä (tuoreita tai pakastettuja)
  1 tl suolaa

  1/2 tl mustapippuria

  200 g tuorejuustoa

  1 rkl sinappia

  50 g tuoretta tilliä (hienonnettuna)

  1 rkl roseepippuria

 Lisäksi

1 dl ruisjauhoja

 Jos käytät pakastettuja silakkafileitä, sulata ne jääkaapissa yön yli.

Mausta silakkafileet suolalla ja pippurilla.

Sekoita kulhossa tuorejuusto, sinappi, silputtu tilli ja roseepippuri.

Käytä silakkafileet nahkapuoli alaspäin ruisjauhoissa. Nosta fileet leivinpaperoidulle uunipellille.

Levitä tuorejuustotäytettä puolelle fileistä. Nosta loput fileet päälle kansiksi.

Paista silakkapihvejä 225-asteisen uunin keskitasolla kauniin värisiksi ja kypsiksi, noin 15 minuuttia.

Tarjoa silakkapihvit peruna-pinaattimuusin kanssa.

 

 Pinaatti-perunasose

 

 n. 1 1/2 kg perunoita

 vettä

 suolaa

 50 g margariinia tai voita

 suolaa maun mukaan

 3-4 dl maitoa

 100 g pakastepinaattia

  

 Valmista sillä välin perunasose.

 Kuori perunat ja paloittele ne lohkoiksi.

 Keitä suolalla maustetussa vedessä.

 Soseuta kypsät perunat sähkövatkaimella tai perunasurvimella.

 Mausta suolalla ja margariinilla.

 Vatkaa joukkoon maitoa sen verran, että saat sopivan paksuisen soseen.

 Vatkaa lopuksi joukkoon sulatettu pinaatti.

  

 TilliVoi 

 n.50 g  voita      

n.1 dl  tillisilppua     

n.2 tl  sormisuolaa    

(valkopippuria) 

Sekoita kaikki aineet keskenään.
Jähmetä jääkaapissa tai pakkasessa -halutessasi muotoile pötköksi ja leikkaa voinappeja tai pursota tms.
Sopii uusien perunoiden kanssa, pihville, kalalle...

Porkkanalisäke

 

 

 

Runebergin tortut (12kpl)

 

Runebergintorttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu lieriön muotoinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä. Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera. Runebergintorttuja on saatavilla yleensä tammikuusta Runebergin päivän 5. helmikuuta tienoille. Joistakin porvoolaisista kahviloista niitä on saatavilla ympäri vuoden.

 

100 g margariiniä    

1 dl sokeria     

1 kpl kananmunia     

1 dl vehnäjauhoja     

1 dl korppujauhoja     

1/2 dl mantelijauhetta     

1 tl leivinjauhetta     

1 tippa karvasmantelia     

 

Pinnalle:

vadelmahilloa    

 

Sokerivesikuorrutus:

1/2 rkl sitruunamehua     

1 rkl vettä  

2-3 dl tomusokeria 

 

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna hyvin vatkaten.Mausta taikina tipalla karvasmantelia. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan ja  sekoita taikina tasaiseksi. Laita pellille 12 kpl paperisia leivosvuokia ja jaa taikina niihin. Paista torttuja noin 200 asteessa noin 10 minuuttia. Sekoita kuorrutuksen aineet ja tee siitä lusikalla valuttaen rengas jokaisen tortun pinnalle. Aseta renkaan keskelle vadelmahilloa.

Tortut voi paistaa myös pienissä teflon vuokissa.




                                                            Lähteet
Uudenmaan maakunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaan_maakunta
Uusimaa. http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/uusimaa
Inkoonpuuro.http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/485230/ketju/_mista_tehdaan_inkoonpuuro_en_ole_aiemmin_kuullut_
Silakkapihvit.  http://www.maku.fi/reseptit/silakkapihvit-0
Pinaatti-perunasose. http://www.hellapoliisi.fi/broileri-ja-linturuoat/broileri-ja-kanaruoat/3002-kananpojan-kermainen-parsapaistos-ja-pinaattiperunasose
Tillivoi. http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/399047/TilliVoi/
Runenbergin tortut. http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/7807/Runebergin%20tortut/

Lounasruokien valmistus . Top -jakso 19.10-23.12

Olen työharjoittelussa Venäjällä ravintolassa .

Palvelu -ja jakelukeittiön

7.1.2015-27.02.2015


Minä olin työharjoittelussa Nurmeksen Kyrölän palvelukeskuksessa. Se on mukava paikka jossa laittavat ruokaa koululaisille, vanhuksille. Siellä on paljon mukavia  työntekijöitä.  


Maanantaista- perjantaihiin minä olin työnharjoittelussa . Joskus autoin laittaa ruokaa, siivosin , pakkasin ruokaa laatikkoihin.  Nyt osaat paremmin laittaa ruokaa, kuin ennen työharjoittelua.

Kahvila -Ja PikaruokaPalvelut

Pikaruokapalvelut
-Kunnostaa myynti-,työ-,ja asiakastilat
-Valmistaa ja valmistelee toimipaikan pikaruokia
-Pitää huolta myytävien tuotteiden laadusta ja riittävyydestä
-Suosittelee , myy ja pakkaa pikaruoka-ja juomatuotteita huomioiden erityisruokavaliot
-Toimii asiakaspalvelussa
-Hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa
-Rekisteröi myyntiä ja laskuttaa asiakkaita
-Siistii ja järjestää asiakas -ja työtilat sekä huolehtii tilojen viihtyisyydestä

Majoitus -ja Ravitsemispalvelussa Toimiminen

Ammattitaitovaatimukset
-Kunnostaa asiakas-ja työtiloja.
-Valmistelee tai valmistaa toimipaikan tuotteita ja palveluja myyntiä varten.
-Pitää huolta myytävien tuotteiden laadusta ja riittävyydestä.
-Palvelee asiakkaita.
-Myy tuotteita tai palveluja sekä rekisteröi myyntiä.
-Järjestää ja siistii asiakas-ja työtiloja ja /tai kunnostaa majoitusliikkeen huoneita.
-Toimii astiahuollon tehtävissä.
-Puhdistaa työvälineitä, koneita ja laitteita sekä asiakas-ja työtiloja.
-Noudattaa omavalvontasuunitelmaa.